FANDOM


Yleistä Muokkaa

Lahna (Abramis brama) on maassamme yleinen särkikala. Sitä tavataan humuksen värjäämissä järvissä, merenlahdissa ja hitaasti virtaavissa joissa. Pohjoisimmat lahnavetemme sijaitsevat Sodankylässä.Lahnan levinneisyysalueen eteläraja taas kulkee Alpeilla ja Pyreneillä. Lahnan liha on hyvää, vaikka se voi maistua hiukan mudalta.

Elintavat ja kalastus Muokkaa

Lahna oleilee lähes aina pohjalla. Se viihtyy parvissa, joskin suuret yksilöt voivat viihtyä yksinkin. Lahnaparvet kiertelevät kasvillisuuden reuna-alueilla etsimässä pohjaeläimiä ravinnokseen. Niillä on torvimaiseksi venyvä suu, joka kykenee imaisemaan pohjaeläimen, esimerkiksi surviaissääsken toukan jopa 10cm:n syvyydestä. Se erottelee ruoan pohja-aineesta, ja puhaltaa mudan ulos suusta, tai kiduksien kautta, Lahnan ruokailun seurauksena voi pinnalle nousta kuplia ja lahnaruohoa, jonka juurella viihtyy eräs lahnan mieluisa ravintokohde. Pohjaan voi myös jäädä suppilomaisia syvennyksiä. Lahna on myös hyvin arka kala, joka voi lähteä pois pienimmästäkin kolahduksesta. Lahnaa pyydetään pitkälläsiimalla, katiskoilla, rysillä, ongella ja verkoilla, mutta sen voi saada vahingossa sirppipyrstöjigilläkin. Lahnan tarttuessa onkeen, se on vedettävä ylös tasaisella, mutta rauhallisella vedolla. Muuten se kääntyy kyljelleen ja sitä on vaikeampi nostaa. Koukkuun kannattaa laittaa mato tai maissi, muttei kovin isoa. Koukunkin tulisi olla pieni, noin kokoa 4-8, ettei lahna heti hyllkäisi syöttiä. Syötti lasketaan pohjaan tai aivan pohjan tuntumaan, mutta sameassa vedessä lahna ottaa syötin myös pohjan yläpuolelta. Houkuttimella eli mäskillä saalis paranee, mutta koukkusyötin tulee olla mäskiä mieluisampaa, ettei lahna syö vain mäskiä.Lahnan ihannelämpötila on 21-28 astetta. Lahnaa saadaan vuosittain kaksi miljoonaa kiloa sisävesistä ja miljoona merialueelta.

Kasvu ja ravinto Muokkaa

Lahnakantojen kasvunopeudet vaihtelevat paljon. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että etelässä lahnat tulevat suuremmiksi kuin pohjoisessa. Tavallinen paino on 0,5kg-3kg. Lahna ei kykene kilpailemaan kaikkien lajien kanssa ravinnosta joten joissain vesissä lahna kääpiöityy . Muuten se on hyvin pitkäikäinen kala. Jopa 50-vuotiaita lahnoja on lyöydetty. Lahna käyttää ravinnokseen aluksiruskuaispussia ja siirtyy sitten pieniin planktoneläimiin.Sen jälkeen mukaan tulee jo pieniä pohjaeläimiä. Aikuinen lahna syö hyönteistoukkia, matoja ja nilviäisiä. Vesikasvit eivät ole merkittävä osa ravintoa, mutta niitäkin voi ajoittain löytyä lahnan vatsasta. Suomen ennätyslahnan painoksi mainitaan 11,5kg.Tämä kala saatiin 70 vuotta sitten Hollolan vesijärvestä.

Kutu Muokkaa

Lahnan kutu on kevätkesällä, kun veden lämpötila on saavuttanut n. +14 asetta. Hyvä aikamääritelmä on myös tuomen kukkiminen samaan aikaan.Tällöin suuret lahnaparvet saapuvat kasvillisuusrannoille. Lämpötila määrää kudun ajoituksen. Kun lahna sitten kutee, alkaa melkoinen loiske. Naaraat vertailevat koiraiden valtaamia kutureviirejä. Mäti sijoitetaan kasvien pinnoille. Naaraat laskevat noin 50 000-70 000 mätimunaa painokiloaan kohden.Kutuaikana koiraille kasvaa vaaleita kutukyhmyjä päähän ja eturuumiiseen.Sukukypsäksi lahna tulee 5-7 vuotiaana.4 Milliset poikaset kuoriutuvat 7-14 päivässä ja ovat aluksi kiinni vesikasveissa.Lahna voi risteytyä esimerkiksi särjen kanssa. Särkilahna (``Rutilus rutilus x Abramis brama``) on lahnaa matalampi mutta särkeä korkeampi. Peräevässä on 15-18 ruotoa ja suomuja kylkiviivan alueella 45-54. Silmät ovat kellertävät. Löydetty yli 30 järvestä, mutta merialueelta vain kerran, sekin joen suulla.

Tuntomerkit Muokkaa

Lahna on korkea ja voimakkaasti sivuilta litistynyt.Suomut ovat suuria pyörösuomuja. Lahnan erottaa pasurista ja sulkavasta silmän avulla. Lahnan silmän halkaisija on pienempi kuin kuonon kärjen silmän etureunan väli. Pasurilla ja sulkavalla asia on päinvastoin. Edellä mainittu, torvimaiseksi venyvä suu erotta lahnan esim. särjestä. Väritys on hopeanhohtoinen, mutta muuttuu ajan myötä pronssin väriseksi.Peräevässä on yli 27 ruotoa, pasurilla 22-26 ja sulkavalla yli 37. Rintaevät ulottuvat vatsaevien tyven tasalle. Vatsa on vaaleaja evät lyijynharmaat. Suu hiukan alaspäin vino.

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.